Suomalaiset kuluttajat ovat maailman parhaita juomapakkausten kierrättäjiä. Lasipulloista, muovipulloista ja tölkeistä reippaasti yli 90 prosenttia päätyy kiertoon. Kuluttajat palauttavat kierrätettävät juomapakkaukset kauppojen yhteydessä oleviin palautuspisteisin. Niistä valtaosa on automatisoitu.
Aina automatiikka ei toimi kuten pitäisi. Häiriöt harmittavat niin kuluttajia kuin kauppiaita. Ongelman korjaaminen vaatii kauppiaalta aikaa ja työvoimaa. Eivätkä häiriöt ainakaan paranna kuluttajan kokemusta kaupan palveluista.
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkijat etsivät keinoja häiriöiden ehkäisemiseksi. Tutkimus saa rahoitusta TEKESin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -projektista.
Laitetoimittajasta palveluntarjoajaksi
Tohtorikoulutettava Tuomas Ritolan mukaan palautusautomaatien toimintavarmuutta voidaan parantaa kehittämällä teknologiaa, mutta todennäköisesti myös muuttamalla laitetoimittajan liiketoimintamallia.
- Nykyisin laitteiden myyjät tarjoavat niihin huoltopalveluita. Tutkimme mahdollisuutta, että laitetoimittajista tulisi palveluntarjoajia, joiden vastuuta laitteiston toiminnasta laajennettaisiin nykyisestä, Ritola sanoo.
Ritola kumppaneineen tutkii, miten itse laitteiston luotettavuutta, käytettävyyttä ja huollettavuutta saataisiin parannettua. Yhtenä tavoitteena on kohentaa työolosuhteita.
- Asiakkaat käyttävät automaatteja itsenäisesti, mikä tekee toimintaympäristöstä vaativan. Palautetut pakkaukset voivat sisältää vielä sokeripitoisia nesteitä, jotka voivat kertyä laitteiston osiin ja aiheuttaa ongelmia. Kuljettimille voi joskus päätyä sinne kuulumattomia tavaroita, Ritola toteaa.
Palautusautomaatit ovat sinänsä kohtalaisen yksinkertaisia. Konenäköä hyödyntävä järjestelmä tunnistaa pakkauksen kuljetushihnalla. Sen jälkeen automatiikka lajittelee muovipullot ja tölkit säkkeihin ja laatikoihin sekä litistää ne. Lasiset kierrätyspullot menevät omiin astioihinsa.
Puhtia kaupallistamiseen
Reilun vuoden pituiseen tutkimushankkeeseen osallistuu neljä tutkijaa koneenrakennuslaitoksen tuotekehityksen tutkimusryhmästä.
Tutkijat tekivät ensin esitutkimuksen Aalto Center for Entrepreneurship (ACE) -yksikön rahoituksella. Yksikön tavoitteena on kaupallistaa Aalto yliopistossa tehtävää tutkimusta.
ACE:n myöntämän rahoituksen turvin Ritola kumppaneineen teki palautusautomaatista prototyypin. Sen avulla tutkijat osoittivat, että parannukset ovat mahdollisia.
TEKESin rahoittamassa tutkimusprojektissa on tarkoitus rakentaa automaatista täysmittakaavan prototyyppi, jota testataan oikeassa käyttöympäristössä.
Tohtorikoulutettava, tutkija Tuomas Ritola
tuomas.ritola@aalto.fi
p. 050 434 3964
Aalto-yliopiston insinööritieteinen korkeakoulu
Teksti: Timo Hämäläinen