Metallisen lasin tutkija palkittiin tieteellisestä rohkeudesta
Akatemiatutkija, professori Sven Bossuyt on osoittanut tieteellistä rohkeutta ja kunnianhimoa vaihtamalla tutkimusalaansa ennakkoluulottomasti fysiikasta materiaalitieteeseen ja sieltä edelleen matematiikan kautta kokeelliseen mekaniikkaan.
Monitieteisen taustansa ansiosta Bossuytilla on kyky tehdä uskaliaita tieteellisiä avauksia, jotka onnistuessaan vievät sekä teoriaa että sovelluksia ison harppauksen eteenpäin. Bossuyt on myös hakeutunut aktiivisesti ulkomaisiin tutkimusryhmiin, joten hänellä on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto huippuyliopistoissa. Loistavan tutkijataustansa lisäksi hän on vetovoimainen esiintyjä, luennoitsija ja opettaja.
Bossuyt on luonut Aalto-yliopistossa kansainvälisesti arvostetun tutkimusryhmän. Tällä hetkellä hän keskittyy pääasiassa metallisten lasien ja digitaalisen kuvakorrelaation tutkimukseen (digital image correlation, DIC).
Metallinen lasi on sulanutta metallia, joka on säilyttänyt nestemäisen atomirakenteensa kovettuessaan. Monista nestemäisistä metalleista voidaan tehdä lasia käyttämällä pienen pieniä pisaroita, ohuita kalvoja tai nauhoja, jotka voi jäähdyttää sekunnin murto-osassa. Kun seos on sula, atomit sekoittuvat keskenään tiiviiksi sattumanvaraiseksi rakenteeksi. Jäähdytyksen jälkeen kestää jonkin aikaa, kun atomit järjestyvät uudelleen säännöllisiksi kiderakenteiksi. Jos neste jäähdytetään tarpeeksi nopeasti, sillä on vielä nesteen kiteytymätön atomirakenne, mutta se on kuitenkin kiinteää ainetta, lasia.
Metallisella lasilla on erinomaisia mekaanisia ominaisuuksia, esimerkiksi suuri joustavuus ja erittäin vahva lujuus sekä monia mielenkiintoisia magneettisia ominaisuuksia.
Bossuyt käyttää digitaalista kuvakorrelaatiota selvittääkseen, voiko tässä äärimmäisen vahvassa materiaalissa olla heikkouksia. Lähellä materiaalin äärilujuutta saattaa olla dramaattisia eroavuuksia paikallisen ja keskimääräisen muutoksen välillä.
Materiaaleissa, joissa on erittäin suuri myötölujuus – kuten metallisissa laseissa – kaikki plastinen muutos tapahtuu pääosin lähellä äärilujuutta niin, että se on yleensä hyvin paikallista. Tätä muutosta voidaan mitata tutkimalla kuvasarjoja testikappaleesta muutoksen aikana.
Bossuyt on kehittänyt erityisen ohjelman saadakseen yksityiskohtaista tietoa siitä, miten testikappaleen eri osissa eri aikoina tapahtuva muutos vaikuttaa kokonaismuutokseen. Käänteentekevää on, että ohjelman avulla saatava informaatio kattaa kohteen koko näkyvän pinnan toisin kuin nykyisillä monianturimenetelmillä, joissa mittaustulos koskee vain rajattua pistejoukkoa. Bossuytin kehittämästä ohjelmasta hyötyvät niin kone- ja metallituoteteollisuus kuin tutkijayhteisökin.
Suomen Akatemia myöntää palkinnon tieteellisestä rohkeudesta tutkijalle, joka on työssään osoittanut poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta tai ennakkoluulottomuutta. Palkinnon voi saada esimerkiksi rohkeasta tai omaperäisestä uudesta tutkimusideasta, ennakkoluulottomasta tieteellisten rajojen ylittämisestä tai valmiudesta tutkimuksellisen riskin ottamiseen.
Akatemiatutkija Kari Kalliokosken tutkimus liikunnan tehon merkityksestä terveyden edistämisessä on laajaa yleisöä kiinnostava, helposti hyödynnettävä ja kansanterveydellisesti merkittävä. Uusista tieteellisesti testatuista ja luotettavista tuloksista saadaan vankkoja perusteita yhteiskunnan päättäjien tueksi ja turvallisten liikuntasuositusten laatimiseksi. Kalliokoski kertoo monin tavoin kansantajuisesti tutkimuksestaan sekä järjestää aktiivisesti liikunnan terveysvaikutuksiin liittyviä tempauksia. Hän sai esimerkiksi järjestettyä ilmaisia kuntolaitteita lentoasemille, jotta lentoa odottavat matkustajat voivat tutustua välineisiin ja liikkua odotusaikana.
Kalliokoski työskentelee Turun yliopiston verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikössä.
Palkinnon yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta saa tutkija, joka on merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
Akatemiapalkinnoilla annetaan tunnustusta tutkijoille
Akatemia myönsi palkinnot yhdettätoista kertaa. Palkittavien tutkijoiden tulee olla akatemiatutkijan tehtävässä tai työskennellä Suomen Akatemian rahoittamina tutkijatohtoreina. Palkittavista päättää Akatemian hallitus tieteellisten toimikuntien esityksestä.
Palkinnot antavat tunnustusta ja kannustusta urallaan dynaamisessa vaiheessa oleville tutkijoille sekä kiinnittävät huomiota Akatemian tärkeinä pitämiin tavoitteisiin. Palkittavien joukossa on vuosien varrella ollut niin nais- kuin miestutkijoitakin. Palkinto on Miia Liesegangin suupuhallettu lasiteos nimeltä ”Hetki”.
Lisätietoja:
Professori Sven Bossuyt, konerakennustekniikan laitos, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, puh. 050 431 9055, sven.bossuyt (at) aalto.fi
- Palkittavien esittelyfilmit ovat katsottavissa 24.10. klo 20.00 lähtien Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa www.aka.fi/fi/T/Tiedeuutiset2/Videot-ja-radiojutut/Akatemiapalkinnon-saajien-esittelyvideot/ ja Akatemian YouTube -kanavalla
- Kuva: Suomen Akatemia