Kuvassa takarivi vasemmalta alkaen: Henri Perttola (TTY), Eeva Huuskonen-Snicker, Lauri Uotinen. Eturivi vasemmalta: Alpo Salmisto (TTY), Eeva Säynäjoki, Mika Silvast (TTY). Kuva: Ahlberg Tommi, RT.
Eeva Huuskonen-Snickerin väitöskirjan ala on teknillinen geologia ja geofysikaalisten mittausmenetelmien, erityisesti maatutkan soveltaminen betonirakenteiden kuntoarvioinnissa.
Väitöskirjan aiheena on maatutkamenetelmän soveltaminen betonirakenteiden tutkimisessa. Maatutka on nopea ja ainetta rikkomaton tutkimusmenetelmä, jota voitaisiin hyödyntää laajamittaisemminkin Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on edistää tutkamenetelmän käyttöä erityisesti korjausrakentamiskohteissa.
Tutkimuksessa on mitattu laboratoriossa betoninäytteiden permittiivisyysominaisuuksia, jotka vaikuttavat tutkasignaalin etenemiseen. Myös maatutkatulosten tulkintaa on kehitetty, jolloin tutkakuvasta pystytään arvioimaan havaittujen kappaleiden materiaaliominaisuuksia pelkän sijaintitiedon lisäksi.
Eeva Säynäjoen väitöskirjan ala on kiinteistötalous ja ympäristönäkökulma aluekehityshankkeiden suunnittelu- ja toteutusprosesseissa.
Väitöstutkimuksen aiheena on ympäristönäkökulma aluekehityshankkeiden suunnittelu- ja toteutusprosesseissa.
Yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen on tunnistettu ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja luonnonvarojen riittävyyden kannalta kriittisiksi toiminnoiksi. Aluetasoisia ekokriteeristöjä käytetään rakentamiseen liittyvän päätöksenteon tukena ja yritysten kilpailuvaltteina melkoisen mittakaavan kysymyksissä.
Arviointimenetelmien puutteet ja epävarmuudet voivat pahimmillaan ohjata valtavia investointeja ja toimenpiteitä väärään suuntaan. Tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä maankäytön suunnittelun ja rakentamisen tehokkaimmista keinoista vähentää ympäristön kuormitusta suomalaisissa kaupungeissa.
Lauri Uotisen väitöskirjan ala on kalliorakentaminen ja väitöskirjan nimi ’Stress damage resistance of biaxially confined sprayed concrete liners in crystalline rock’.
Väitöstutkimuksen aiheena ovat ruiskubetonin jännitysvauriot. Tavoitteena on tehostaa ruiskubetonin mitoittamista jännitysvaurioita vastaan ja siten parantaa betonirakentamisen laatua. Tarkemman suunnitteluprosessin käyttöönotto parantaa varmuutta, vähentää liiallista betonin käyttöä ja samalla rakentamisen ympäristörasitus pienenee.
Tutkimuksen tuloksena syntyy parannettu menetelmä ruiskubetonirakenteiden mitoittamiseksi jännitysvaurioita vastaan. Tuloksia voidaan hyödyntää kalliorakennuskohteissa sekä kaivosrakentamisessa ja muissa ruiskubetoniteknologiaa hyödyntävissä hankkeissa.
Apurahan saajia valittaessa kiinnitettiin huomiota erityisesti aiheen ajankohtaisuuteen sekä hankkeen vaikuttavuuteen rakennusteollisuuden liiketoiminnan ja menettelytapojen kehittymisessä.
Apurahojen suuruus oli 5 000 euroa.
Lisätiedot: johtaja Jukka Pekkanen, puh. 050 527 6966