Darrell Socie aloitti tammikuussa 2014 vierailevana professorina koneenrakennustekniikan laitoksella.
Socie toimi yli kolmekymmentä vuotta professorina University of Illinois’ssa Yhdysvalloissa ja jäätyään eläkkeelle vuonna 2004 hän jatkoi työskentelyä omien sanojensa mukaan ”aivan kuten ennenkin”.
Socien tutkimusalueisiin kuuluvat rakenteiden kestävyys, väsyminen ja murtuminen.
Ensi kerran hän saapui Suomeen viisitoista vuotta sitten työskennelläkseen VTT:llä sapattivuotenaan ja on sen jälkeen vieraillut Suomessa useasti.
Darrell Socie tietää reseptin yliopisto-opinnoissa menestymiseen
Socie pääsi opettamisen makuun lähes saman tien saavuttuaan Otaniemeen tammikuussa. Hän luennoi koneenosien suunnittelun kurssilla, joka on samantapainen kuin hänen Illinois’ssa pitämänsä kurssit. Hän jatkaa Aalto-yliopistossa tutkimustyötään ja toivoo pääsevänsä mukaan myös muuhun tutkimustoimintaan.
– Pidän opettamisesta ja nuorten kanssa toimimisesta. Laboratoriossa työskentely on houkuttelevampaa kuin toimistossa istuminen.
Socien mukaan eri vuosikymmenien opiskelijoita verratessa voi havaita huiman eron paitsi opiskelijoiden odotuksissa myös heidän vuorovaikutustaidoissaankin. Nykypäivän opiskelijat keskittyvät ryhmätyöhön enemmän kuin yksilösuoritukseen, ja tämä tulisi ottaa huomioon myös opettamisessa.
– Opettamiseksi riitti ennen se, että professori kirjoittaa ja puhuu liitutaululle. Itse asiassa PowerPoint-esitys ei eroa siitä juurikaan. Koetan saada oppilaani osallistumaan opetukseen ja keskustelemaan, ja nähtäväksi jää, miten onnistun.
Sociella on kolmisääntöinen resepti yliopisto-opinnoissa menestymiseen. Ensinnäkin opiskelijan tulee osallistua opetukseen. Toiseksi hänen tulee suorittaa annetut tehtävät. Kolmas sääntö kehottaa kysymään neuvoa opettajalta – mutta vasta sitten, kun opiskelija on toiminut ensimmäisten sääntöjen mukaan.
Socie huomauttaa, että University of Illinois’ssa noin 90 % opiskelijoista osallistuu luennoille, kun taas Suomessa vain kolmasosa.
– Opiskelijat tulevat näin viestittäneeksi, että professorin työ luentosalissa ei ole arvokasta. Miksi siis professori koettaisi kehittää itseään opetustyössään, jos sitä ei arvosteta?
Tekniikka ja design sopivat hyvin yhteen
Professori Socien mielestä on hienoa, että Aalto-yliopiston opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet yhdistää opinnoissaan tekniikkaa ja designia: onhan tuotteen ulkonäöllä yhtä suuri merkitys kuin sillä, mitä kuoren alla on. Sociella on tästä myös omakohtaista kokemusta – nimittäin eräältä puutyökurssilta.
– Harrastan erikoisten huonekalujen rakentamista. Puutyökurssilla muut opiskelijat rakensivat ohjeiden mukaiset suorakulmaiset pöydät, mutta minä rakensin jotakin aivan muuta: pöydän ilman yhtäkään suoraa linjaa. Minulle tekniikan ja taiteen liitto on itsestään selvä.
Yhteistyö eri korkeakoulujen ja tieteen- ja taiteenalojen välillä vaatii kuitenkin aikaa ja paneutumista. Siksi on tärkeää, että professoreiden väliseen vuorovaikutukseen luodaan keinoja.
– Miten voi kohdata juuri sen oikean henkilön vaikkapa taiteen ja suunnittelun korkeakoulusta? Henkilökohtaisten suhteiden rakentaminenhan vie aikaa. Johdon täytyy paneutua tähän haasteeseen ja etsiä keinoja, joilla vuoropuhelua voidaan helpottaa.
Henkilösuhteet ovatkin tärkeitä yliopistomaailmassa. Sekä Darrell Socie että Insinööritietieden korkeakoulun dekaani Gary Marquis ovat University of Illinois’n alumneja, ja Marquis teki aikoinaan lopputyönsä eräässä Socien tutkimusprojektissa.
Socien kutsuminen vierailevaksi professoriksi Aalto-yliopistoon tapahtuikin Marquis’n aloitteesta. Socie ja Marquis ovat myös julkaisseet yhdessä tieteellisiä artikkeleita sekä kirjoittaneet kirjan moniakselisesta väsymisestä.
Teksti: Marja Torniainen
Kuva: Adolfo Vera