Leirin erilaisista teemapoluista vesipolun valinneet partiolaiset olivat matkustaneet Päijänteeltä Helsinkiin ja keränneet matkansa varrelta vesinäytteitä Päijänteeltä, Valkeakosken Tarttilan lähteestä, Helsingin Kumpulanpurosta ja Itämerestä. Vesitekniikan laboratoriossa näytteitä analysoitiin asianmukaisella kalustolla. Samalla partiolaiset saivat vesihuoltotekniikan tutkimushenkilökunnalta tietoa, mitä prosesseja juomaveden puhdistamiseen kuuluu.
Partiolaisten keräämistä vesinäytteistä mitattiin mm. orgaanisten ainesten määrät.
Vesitekniikan laboratoriomestarin avustuksella nuoret analysoivat vesinäytteitä mittaamalla niiden pH-arvon, suolapitoisuuden, ammoniakki- ja nitraattipitoisuuden sekä kovuuden. Partiolaiset oppivat, kuinka ammoniakkia pääsee veteen eläinten, kuten esimerkiksi koirien kautta. Nitraattia päätyy vesistöihin etenkin peltojen lannoitteista. Näytteistä tutkittiin myös, kuinka paljon orgaanisia ainesosia ne sisälsivät ja kuinka hyvin ne johtivat sähköä. Veden kovuus analysoitiin, sillä se vaikuttaa vaikuttaa vesiputkistojen kestävyyteen. Suomessa hanaveteen lisätään kalsiumia, jotta vesi kovenisi ja jotta ihmiset saisivat luustolle hyödyllistä kalsiumia elimistöönsä.
Analyysien valmistuttua tulokset koottiin taululle johtopäätöksiä varten. Tuloksista kävi ilmi, että sameasta väristään huolimatta Tarttilan lähteen vesi on jo käsittelemättömänäkin juomakelpoista. Kaikista näytteistä oli kuitenkin löydettävissä myös orgaanisia aineita, jotka heikentävät veden laatua. Laboratoriomestari Aino Peltola totesi partiolaisille, että Suomessa hanavesi on parempilaatuista kuin pullotettu vesi, joka on hanavettä seisseempää.
Diplomityötään tekevä Thomas Banafa kertoi partiolaisille vesi- ja ympäristötekniikan opiskelusta Aalto-yliopistossa.
Vesihuoltotekniikan professorin Riku Vahalan mukaan on tärkeää, että Aalto-yliopisto tekee yhteistyötä Roverwayn kaltaisten tapahtumien kanssa. Yhteistyö edistää sitä, että lahjakkaat opiskelijat löytävät tiensä yliopistoon. "Tiedon jakamiseksi opiskelupaikkaansa miettiville nuorille on tärkeää, että Aalto-yliopisto osallistuu aktiivisesti erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin", Vahala toteaa.
Vahala painottaa myös kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä: " Tulevaisuudessa enenevä joukko etenkin maisterivaiheen opiskelijoista on kansainvälisiä ja siksi yhteistyötä ei pidä rajoittaa pelkästään Suomen rajojen sisäpuolelle. Lisäksi kokemus on osoittanut, että osallistuminen kansainvälisiin projekteihin on molemminpuolista oppimista, jossa myös henkilökunta voi saada uusia virikkeitä päätehtäväänsä eli tutkimusta ja opetusta varten."
17-vuotias Elise Moldskred Norjasta (keskellä) pitää tärkeänä, että juomavesi pidetään puhtaana ja juomakelpoisena, jotta ihmiset eivät sairastuisi. Elise on ollut partiolainen 7-vuotiaasta saakka.
Professori Vahala pitää tärkeänä, että nuoria tutustutetaan vesitekniikan eri alueisiin: "Vesitekniikan tulevaisuus on yhtä valoisa kuin sen opiskelijat ovat. Suomessa puhdasta juomavettä ja korkeata jätevedenpuhdistuksen tasoa on totuttu pitämään itsestäänselvyytenä, mutta näin ei todellakaan ole kaikkialla maailmassa. Nuoret tiedostavat jo kouluajoiltaan melko hyvin tämän, mutta harvemmin tulevat ajatelleeksi, että veden parista voisi saada itselleen myös mitä mielenkiintoisimman työuran." Vahalan mukaan vesi- ja ympäristötekniikan oppiaineen tavoitteena on kouluttaa motivoituneista, lahjakkaista nuorista maan parhaita asiantuntijoita, ja tämän takia kaikki veteen liittyvä näkyvyys on hyväksi.
Vesitekniikan laitokselta partiolaisten matka jatkui Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon. Siellä partiolaisille näytettiin, miten käytetty vesi lasketaan erilaisten puhdistusprosessien kautta Itämereen.
Lisätietoa Roverway-leiristä: http://www.roverway.fi/media
Kuvat: Nita Vera