Jääkitka on mutkikas ilmiö, koska jään karheus ja voiteleva vesikerros muuttuvat jatkuvasti renkaan vieriessä sen yli.
”Uusilla mittalaitteilla pystytään mittaamaan jään mikroskooppista karheutta itse kitkamittauksien yhteydessä, ja kenties hyödyntämään tätä näkymätöntä jään karheutta renkaan pidon parantamisessa. Näin kitkarenkaiden pito voisi jopa ylittää nastarenkaan pidon myös jäällä”, sanoo akatemiatutkija Ari Tuononen, joka tutkii ryhmineen jäisen tien ja renkaan välistä kitkaa.
Ryhmän viimeaikaiset tutkimukset myös vahvistavat pienen mikrometri-mittakaavan karheuden vaikuttavan kitkaan enemmän kuin vaikkapa asfaltin näennäinen karheus.
Jopa kolmannes ajoneuvon polttoaineen kulutuksesta aiheutuu vierintävastuksesta ja lähes 60 prosenttia maailman öljyn kulutuksesta aiheutuu liikenteestä.
Renkaan pito huononee helposti kun sen vierintävastusta pienennetään. Jopa kolmannes ajoneuvon polttoaineen kulutuksesta aiheutuu vierintävastuksesta ja lähes 60 prosenttia maailman öljyn kulutuksesta aiheutuu liikenteestä. Vierintävastukseen vaikuttamalla voidaan vaikuttaa merkittävästi polttoainekuluihin, päästöihin sekä pidentää sähköautojen toimintasädettä.
Tuonosen tutkimusryhmässä on hiljattain kehitetty nopeisiin laserantureihin perustuva renkaan muodonmuutosten mittauslaitteisto, jolla päästään suoraan käsiksi vierintävastuksen alkulähteille eli kumin vaimennuksesta johtuvaan epäsymmetriseen kontaktipainejakaumaan. Tässä EU-projektissa pyritään demonstroimaan kuorma-autonrengas, jonka vierintävastus on 20 prosenttia nykyisiä renkaita alhaisempi.
Lisätietoja Suomen Akatemian sivuilta
Akatemiatutkija Ari Tuononen
p. 050 560 4702
ari.tuononen(at)aalto.fi