Professori Pentti Kujala: Laivaturvallisuus paranee läheltä piti -tilanteita tutkimalla

Antarktis kutsuu

Tammikuussa Pentti Kujalan johtamasta ryhmästä lähtee yksi tai kaksi tutkijaa tutkimuslaiva S. A. Agulhas II:lla kohti Antarktista. Tutkimusprojektissa on mukana useita eteläafrikkalaisia yliopistoja ja instituutteja, muun muassa Kapkaupungin lähellä sijaitseva Stellenboch-yliopisto. Laiva lähtee kolmen kuukauden reissuun Kapkaupungista.

Tavoitteena on ennen kaikkea kerätä tietoa jääolosuhteista ja laivan kohtaamista jääkuormista eri olosuhteissa.

Tutkimusyhteistyö sai alkunsa, kun Etelä-Afrikan ympäristöministeriö tilasi tutkimuslaivan Suomesta. STX Finlandin Rauman telakka luovutti laivan tilaajalle viime huhtikuussa.

− En olisi vielä vuosi sitten uskonut, että tutkimme jäätä yhdessä eteläafrikkalaisten kanssa, Kujala kertoo.

Mikäli tutkimusmatka sujuu hyvin, Aallosta on tarkoitus lähettää tutkijoita samanlaiselle tutkimusmatkalle vuosittain.

Talvimerenkulun tutkimusaiheisiin kuuluu myös laivojen jäihin jumittumiseen liittyvä riski. Jumittumisriskiä Itämeren jäihin Kujalan ryhmä tutkii muun muassa yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Haverin syy on yleensä käyttäjässä

Talvimerenkulun ohella Suomenlahden öljytankkeriliikenne on nyt laivaturvallisuuden tutkijoiden syynissä. Tutkimukselle on tilausta, koska öljykuljetusten määrät Suomenlahdella kasvavat edelleen lähivuosina.

− Me analysoimme öljykuljetusten riskitekijöitä ja tarjoamme tieteellistä tietoa esimerkiksi kuljetusmääräyksiin ja viranomaisohjeistukseen liittyvän päätöksenteon tueksi, Kujala kuvaa .

Helsingin Sanomat kirjoitti hiljattain, että Itämerellä tapahtuu jonkinasteinen laivahaveri joka kolmas päivä. Kujalan mukaan ongelmat liittyvät ennen kaikkea turvallisuuskulttuuriin. Haverin syy on useammin käyttäjissä kuin koneissa.

Laivaliikenteen turvallisuus lisääntyisi, jos läheltä piti -tilanteet kirjattaisiin nykyistä paremmin. Laivat tai varustamot eivät raportoi niitä järjestelmällisesti eikä siihen myöskään velvoiteta.

−Läheltä piti -tilanteet paljastavat riskit, Kujala tiivistää.

Jopa Estonian uppoamisen aiheuttaneen keulaportin irtoamisen riski oli havaittu läheltä piti -tilanteen muodossa ennen suuronnettomuutta. Tieto riskistä ei Kujalan mukaan kuitenkaan levinnyt, koska siihen ei ole kehitetty sopivaa tiedonjakojärjestelmää.

Lennonjohdosta mallia

Laivaturvallisuutta olisi mahdollista parantaa myös ohjausjärjestelmän avulla.

Pentti Kujalan mielestä nyt olisi aika alkaa kehittää laivoille lennonjohdon kaltaista kansainvälistä ohjausjärjestelmää, koska laivaliikenteen seuraamiseen on historiallisen hyvät mahdollisuudet.

Viitisen vuotta käytössä ollut AIS-järjestelmä (Automatic Identification System) mahdollistaa yksittäisten laivojen seurannan samaan tapaan kuin lentokoneita seurataan.

Kujala kertoo esimerkin elävästä elämästä. AIS-järjestelmä havaitsi vuonna 2009 Suursaaren länsipuolella laivan, jonka syväys oli 15 metriä. Reitin matalin kohta oli 13 metriä. Kapteeni ohjasi laivan silti reitille. Laiva päätyi karille. Toistaiseksi ei ole olemassa tahoa, joka olisi voinut virallisesti puuttua tilanteeseen.

Teksti  Minna Pihlava