Future Energy Leaders –ohjelma palkitsee vuosittain parhaita opinnäytetöitä energia-alalta. Tänä vuonna palkinnon saajat tulivat energiatekniikan ja energiatalouden aloilta.

Energiatekniikan sarjan voitti Aalto-yliopiston Valtteri Vainio diplomityöllään ”Efficient heat recovery technologies in cruiseline ships”, jonka hän teki silloiselle STX:lle, nykyiselle Meyer Turulle. Työn ohjaajana toimi professori Sanna Syri.

World Energy Counsil Finland (WEC) ja Suomen Energiaekonomistit olivat pyytäneet energiatalouden professoreilta ja laitoksilta ehdotuksia hyvistä opinnäytetöistä, joista seitsemän päätyi lopulta kilpailemaan vuoden 2014 parhaan opinnäytetyön palkinnosta. Vainion lisäksi raati palkitsi myös Tuomas Vanhasen diplomityön “The evolving requirements for smart secondary substations in three European regulatory market environments”, energiatalouden alalta Tampereen teknillisestä yliopistosta. Kummankin palkinnon suuruus oli 3000 euroa.

Valitsijaraati piti Vainion työtä äärimmäisen mielenkiintoisena. Palkinnot esittänyt professori Jorma Routti piti Vainion työtä tärkeänä suomalaiselle laivanrakennusteollisuudelle.

- Laivat ovat monimutkaisia järjestelmiä ja ne kuluttavat paljon energiaa. Alalle tuo merkittävän edun se, että koko järjestelmän energiatalous on maksimaalisen hyvin hoidettu. Tästä syystä on täysin paikallaan, että energiatekniikan palkinto menee Valtteri Vainiolle, Routti sanoi.

Vainio itse kertoi olevansa palkinnosta iloinen, mutta myös yllättynyt.

- Tuntuu aika hyvältä ja oli tämä vähän yllätyskin. En osannut odottaa palkintoa, Vainio tuumi. 

Diplomityön idea tuli Vainiolle vuonna 2011, kun hän sai kesätyöpaikan telakalta.

- Olin telakalla töissä kaksi kesää, ennen kuin aloin tekemään diplomityötäni. Huomasimme, että laivoissa on lämmön puolella paljon asioita, mitä voisi tehdä paremmin ja lähdimme sitten miettimään, miten energian kulutusta voisi optimoida. Varsinaiseen työhön ja tutkimukseen kului seitsemän kuukautta, vaikka ideoita syntyikin pidemmällä aikavälillä, Vainio kertoo.

Nykyään Vainio työskentelee diplomi-insinöörinä Meyer Werftin Turun telakalla.

Future Energy Leaders on osa World Energy Counsilia, joka koostuu sadasta nuoresta energia-alan ammattilaisesta. FELin tavoitteena on kasvattaa seuraavan sukupolven energiajohtajia. Organisaatiossa on 100 henkilöä energia-alan eri osa-alueilta ja ohjelma toimii viidessäkymmenessä maassa.

Vainion opinnäytetyöhön voi tutustua tarkemmin osoitteessa:

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/12880 

WEC Finland toimii johtavana alustana kiinnostavalle ja korkeatasoiselle keskustelulle energia-alasta ja sen tulevaisuudesta Suomessa ja maailmalla. http://wecfinland.fi

Digitalisaatio vaikuttaa voimakkaasti koko yhteiskuntaan teollisuudesta liikenteeseen, terveydestä hyvinvointiin ja työmarkkinoista kaikkiin yhteiskunnallisiin palveluihin. Professori Martti Mäntylän luotsaaman, 3,7 miljoonan euron ja viisi vuotta kestävän DDI-hankkeen, tavoitteena on estää yhteiskunnan halkeaminen kahtia tapahtuvan muutoksen myötä.

– Tietotekniikan vakiintuneet alustaratkaisut ja skaalautuminen ovat pienentäneet kysynnän ja tarjonnan välistä kuilua sekä tehneet tietotekniikan soveltamisesta entistä helpompaa ja edullisempaa. Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden määrä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti, ja niistä saatavaa dataa voidaan hyödyntää hyvin laajalti, kertoo professori Martti Mäntylä tutkimushankkeen lähtökohdista.

Muutos teollisuuden ja kuluttajan näkökulmasta

Hanke keskittyy teollisuuden digitalisaatioon, koska oletus on että teollisuus tulee muokkaantumaan perinpohjaisesti. Teollisuus hakee digitalisaatiosta kustannussäästöjä ja tehokkuutta, mutta myös kokonaan uudenlaista liiketoimintaa, kun tietoa voidaan jalostaa ja yhdistellä muiden järjestelmien tietoon.

– Esimerkiksi laivoilla ei välttämättä juuri koskaan ajeta sitä matkanopeutta, jota varten ne on tähän saakka suunniteltu. Jatkossa laivoissa olevat järjestelmät yhdistetään sääennustetietoihin, satamien kuormitustietoihin sekä polttonesteen tilanteeseen maailmanmarkkinoilla, jolloin sekä järjestelmää että laivoja osataan ohjata paremmin. Ja kun laivojen suunnittelijat saavat tarkempaa tietoa laivojen todellisesta käytöstä, he voivat alun alkaen suunnitella laivat paremmin, kertoo Mäntylä.

Digitalisaatio edellyttää uudenlaista yhteistoimintaa ja datan jakamista. Siinä täytyy ottaa huomioon oikeudelliset kysymykset, kuten kuluttajansuoja, vastuun ja riskien jakautuminen eri toimijoiden kesken sekä datan omistaminen ja hinnoittelu. Uusi tilanne vaatii muutoksia myös lainsäädännössä paitsi Suomessa, myös EU-tasolla.

– Tuotteiden roolit muuttuvat, ja tuotteista tulee yhä enenevässä määrin palveluita. Siten myös tuotteen tai palvelun ostajan rooli tulee muuttumaan. Rahan liikkuminen muuttuu myös toisenlaiseksi kun ostaja ei enää maksa tuotteesta, vaan sen käytön aikaansaamasta lisäarvosta, lisää Mäntylä.

Muutoksen hallinta

– Myös ihmisten työssä tapahtuu iso murros. Ammatteja katoaa ja toisia ammatteja syntyy tilalle. Osa työtehtävistä tulee rikastumaan järjestelmien kehittyessä, kun taas jotkut tehtävät köyhtyvät tai katoavat digitalisaation edetessä. Tutkimme uusia osaamistarpeita sekä työmarkkinoihin liittyviä toimia, joilla muutosta voidaan paremmin hallita, täsmentää Mäntylä hankkeen sisältöä.

Tutkimusmenetelmiä ovat muun muassa avainhenkilöiden haastattelut, työpajat ja ideointipalaverit. Hankkeessa ei ole suoria teollisuuspartnereita, koska kaikkia yrityksiä halutaan kohdella tasapuolisesti. Mutta yrityksiä tullaan kutsumaan laajalti mukaan hankkeeseen joko suoraan tai eri toimialajärjestöjen kautta. Jos esimerkiksi hankkeen aikana havaitaan mahdollisia liiketoimintakonsepteja, voidaan hankkeen tiimoilta saattaa yhteen yrityksiä konseptin toteuttamiseksi koulutuspaketit mukaan lukien.

– Murros tulee koskettamaan jopa suomalaisen yhteiskunnan arvopohjaa. Hankkeessa pohditaan, kuinka yhteiskunnan läpinäkyvyys ja tasa-arvo voidaan säilyttää, asiat joista Suomessa ollaan ylpeitä. Hankkeen menestystä voidaan mitata myös suomalaisen yhteiskunnan menestyksellä tulevaisuudessa. Hankkeen tavoitteena on olla ajatusjohtaja tätä koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa, korostaa Mäntylä.

DDI-hankkeessa on mukana kaikkiaan kymmenen tutkimusryhmää, jotka tulevat Aalto-yliopiston perustieteiden, insinööritieteiden ja sähkötekniikan korkeakouluista, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Turun yliopistosta, VTT:stä ja ETLAsta.

Lisätietoja:
Martti Mäntylä
puh. 050 3512 160
martti.mantyla@aalto.fi

Tekniikan päivillä paneudutaan tänä syksynä digitaaliseen murrokseen: tiedon digitalisoitumisen myötä teknologia tulee jatkuvasti uusilla tavoilla ihmisten arkeen. Ohjelmassa pureudutaan erityisesti big dataan, eli suurten tietomassojen hallintaan ja hyödyntämiseen meistä jokaisen elämässä. Asiantuntijapuheenvuoroissa ja kokemuksellisissa työpajoissa kuullaan ja nähdään muun muassa, millaista on uusi digitaalinen terveysteknologia, miten älytalo huolehtii asukkaistaan ja miten pilvipalvelujen tietoturvaa voidaan parantaa.

Lapsille ja nuorille paljon ohjelmaa

Tekniikan päivät -tapahtuma on suunnattu kaikille ja kaikenikäisille. Tänä vuonna ohjelmassa on runsaasti tarjontaa erityisesti lapsille ja nuorille, jotka pääsevät kokeilemaan erilaisia teknologioita työpajoissa ja tiedenäytöksissä. Yleisö ja tieteen tekijät kohtaavat Tekniikan torilla, jossa tekniikkaan pääsee itse käsiksi. Tekniikan torilla on muun muassa:

Digivaalit 2015: miten tietotekniikkaa käytetään poliittisen osallistumisen tutkimukseen ja pohtimaan kanssamme omaa yhteiskunnallista kysymystäsi. Paikalla ovat vastaamassa Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin sekä Viestinnän tutkimuskeskus CRC tutkijat sekä vaaleista kerätty iso aineistoklöntti.

Linkin koodikoulu, drop in -työpaja ja ohjelmointityöpaja: Linkki tarjoaa ohjelmoinnin drop in -työpajan sekä ohjelmointityöpajan, jossa koodataan erilaisia pelejä.

Lego-ohjelmointia: FLL on maailman suurin robottiohjelmointikilpailu. FLL-pelipöydällä pääset ohjelmoimaan, suunnittelemaan ja rakentamaan legorobotteja.

Etäläsnäolo kuulon ja näön avulla: Demoon on tallennettu luonnollisia ympäristöjä (konsertti, liikenne, sählymatsi) joka suunnan tallentavalla kameralla ja mikrofonilla. Laita kuulokkeet ja virtuaalilasit päähäsi ja olet paikan päällä äänekkäässä maisemassa – mutta ilman, että olet oikeasti paikalla. Demossa käytetty äänitekniikka on kehitetty Aalto-yliopistossa  — Directional Audio Coding (DirAC).

DeepBeat - koneoppiva rap-lyriikkageneraattori: tule tekemään oma rap-sanoituksesi DeepBeat-ohjelmalla.

Hal-potilassimulaattori: Hal, eli kavereiden kesken Hallikainen, on potilassimulaattori, johon pääsee tutustumaan mm. elvyttämisen ja elintoimintojen tarkastelun muodossa.

Aikuisten iltaohjelmana Tekniikan päivät tarjoaa ScienceSlam-tiedemittelön perjantaina 6.11. ScienceSlamissa tiede on hulvattoman hauskaa, sillä tieteentekijät esittelevät omaa tutkimustaan stand up -henkisesti baarimiljöössä. Esitystapa on vapaa – mutta takuulla viihdyttävä.

Puhujina asiantuntijoita Aalto-yliopistosta

Aalto-yliopiston asiantuntijat kertovat muun muassa satelliiteista, big datasta ja älytaloista. Tässä poimintoja ohjelmasta:

• Professori Kary Främling: Asukkaistaan huolehtivat älytalot Lue lisää
• Professori Jaan Praks: Tietoa Maasta pienillä satelliiteilla
• Professori Jukka K. Nurminen: Big Data ja energia
• Professori Samuel Kaski: Data-analyysillä yksilöllistettyä lääketiedettä
• Professori Martti Mäntylä: Intro Koneiden internet -sessiossa Lue lisää
• Tutkija Kai Kuikkaniemi: MyData – tietosi omassa hallussasi Lue lisää
• Professori Antti Oulasvirta: Voiko tietokone suunnitella mahtavia käyttöliittymiä?

Tekniikan päivien päätapahtumapaikkana oli tänä vuonna Tampere, jossa maksuton ja yleisölle avoin tiedetapahtuma järjestettiin 22.–24.10. Tekniikan päivät järjestää yhteistyössä Tekniikan Akatemia TAF:n kanssa: Aalto-yliopisto, Ammattikorkeakoulu Arcada, Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Åbo Akademi.

Lue lisää Tekniikan päivistä ja tule tiedon valoon!

Kokeet kerrostaloasunnossa osoittivat, että huoneistopalon alkuvaiheessa palon aiheuttama ylipaine on niin suuri, että se voi estää huoneiston sisäoven avaamisen. Ylipaineen havaittiin riippuvan rakennuksen tiiveydestä – mitä tiiviimpi rakennus, sitä korkeampi paine.

Aalto-yliopiston johtamassa Paineenhallinta huoneistopaloissa -hankkeessa tehtiin palokokeita tavallisessa suomalaisessa kerrostaloasunnossa. Paloturvallisuustekniikan professori Simo Hostikan mukaan uudemmat rakennukset ovat alttiimpia tulipalon aiheuttaman paineen vaikutuksille.

- Uudet rakennukset ovat usein tiiviimpiä kuin vanhat, joten tulipalon aiheuttama paine ja sen vaikutukset ovat niissä todennäköisesti suurempia, kertoo Hostikka.

Keväällä 2015 aloitetun hankkeen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön tulipalon paineen ja virtauksen laskentamenetelmiä. Samalla arvioidaan paineennoususta aiheutuvia riskejä poistumiselle ja rakenteiden eheydelle sekä matalaenergiarakentamisen vaikutuksia näihin riskeihin. Tutkimuksessa selvitetään vaihtoehtoisia tapoja hallita asuntohuoneiston painetta tulipalon aikana ja arvioidaan jatkotutkimustarpeet. Tutkimuksen suurin rahoittaja on Palosuojelurahasto.

Lokakuussa Kurikassa tehtyjen kokeiden tarkoituksena oli testata paineen kehittymiseen ja oven avaamiseen liittyviä tutkimushypoteeseja sekä kerätä aineistoa laskentamenetelmien validointiin.

Palokokeet vahvistivat aiemmat kokeelliset havainnot ja simulointitulokset, joiden mukaan palon synnyttämä ylipaine nousee nopeasti palon kasvuvaiheessa. Tilan tiivis ulkovaippa ja ilmanvaihtojärjestelmän virtausta rajoittavat ratkaisut kasvattavat alkuvaiheen ylipainetta. Koesarjan lopussa havaittiin myös tilanne, jossa normaaleista kodin materiaaleissa leviävä palo synnytti niin suuren ylipaineen, että asunnon kevytrakenteinen ulkoseinä vaurioitui pysyvästi.

Tulokset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan asuinrakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin ja ohjeisiin. Jatkossa on tärkeää ottaa huomioon palon synnyttämä paine, kun suunnitellaan kerrostalojen ilmanvaihtoratkaisuja, jotta turvallinen poistuminen ja evakuointi rappukäytävän kautta olisivat mahdollisia.

- On mahdollista, että osa Suomen palokuolemista on johtunut siitä, että uhri ei ole pystynyt avaamaan ovea. Nyt näyttää siltä, että merkittävän ylipaineen kesto huoneistossa voi olla minuutin-kahden luokkaa. Tuona aikana olosuhteet seisomakorkeudella muuttuvat jo hengenvaarallisiksi, joten ainoa keino selviytymiseen olisi odottaa lattian rajassa, että sisäoven avaaminen tulee mahdolliseksi, professori Simo Hostikka kertoo.

Kokeiden tulokset tullaan raportoimaan vuoden 2016 aikana. Niitä tullaan myös hyödyntämään palosimulointiohjelmien kehittämisessä. Näin varmistetaan simulointiin perustuvien suunnitelmien ja tutkimusten luotettavuus. Hankkeen tuloksena saadaan ohjeita tulipalon aikaisten paine-erojen ja virtausten laskentaan sekä suosituksia palopaineen aiheuttamien riskien vähentämiseksi.

- Toistaiseksi tutkimus ei ole vielä riittävän pitkällä, että tutkimuksen havaintoja voisi yleistää todellisiin asuinympäristöihin ja palotilanteisiin. Hankkeessa on kuitenkin mukana rakennusalan viranomaisia sekä ilmanvaihtoalan yrityksiä, joten kokeissa tehtyjä havaintoja voidaan ottaa huomioon jo lähitulevaisuudessa uusien rakennusprojektien yhteydessä.

Lisätietoja antaa paloturvallisuustekniikan professori Simo Hostikka, puh. 050 447 1582. simo.hostikka@aalto.fi

Kurssin kohdealueena oli Otaniemen rantaraitti, jota kehitettiin sosioekologisella lähestymistavalla. Opiskelijaryhmät tekivät kokeneiden tutkijoiden ohjauksella suunnitelmia sekä urbaanien että virkistysreittien kehittämisestä ja kuulivat inspiraatioluentoja Stephan Barthelilta ja muilta kaupunkisuunnittelun asiantuntijoilta.

Kurssin viimeisenä päivänä opiskelijaryhmät esittivät ratkaisuehdotuksensa laajemmalle yleisölle. Jury arvioi ehdotukset ja antoi niistä palautetta. Kurssi sisälsi myös kirjallisen esitehtävän, joka tehtiin ennen intensiivipäiviä, sekä kurssin jälkeen tehtävän kirjallisen raportin, jossa opiskelijat arvioivat oppimiskokemuksiaan ja tehtävän tuloksia.

Monitieteellinen kaupunkisuunnittelukurssi toi yhteen opiskelijoita, opettajia, professoreita, käytännön toimijoita ja johtavia asiantuntijoita Pohjoismaista työskentelemään käytännön suunnittelutehtävän pariin. Kurssin intensiivipäivät järjestettiin 26.–28.10.2015 Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa ja Aalto-yliopiston pääkampuksella Espoon Otaniemessä.

Kurssilaiset kisasivat Nordic Case Competition -kilpailun voitosta

Jury valitsi voittajaksi opiskelijaryhmän ”W(e)ave Walk”, joka oli myös yleisöäänestyksen voittaja.

Ryhmän jäsenet olivat:

• Inka Norros, maisema-arkkitehtuuri, Aalto-yliopisto, Suomi
• Eira Jacobsson, arkkitehtuuri, KTH, Ruotsi
• Joel Jalkanen, ympäristötieteet/kaupunkiekologia, Helsingin yliopisto, Suomi
• Ann-Catrin Wells, yhteiskuntatiede/kulttuurimaantiede, Uppsala universitet, Ruotsi
• Ingvild Kaurstad Mørk, ihmismaantiede, Universitetet i Oslo, Norja

Toinen palkinto annettiin ryhmälle ”Unbreak the Heart”, jonka jäsenet olivat:

• Hanna-Maaria Kiema, arkkitehtuuri, Aalto-yliopisto, Suomi
• Rawaf al Rawaf, arkkitehtuuri/sosiaaliekologinen näkökulma, Stockholm Resilience Center, Ruotsi
• Katri Backman, maantiede, Helsingin yliopisto, Suomi
• Karl Nygren, yhteiskuntatiede/kulttuurimaantiede, Uppsala universitet, Ruotsi
• Ann-Elise Gustavsen, kaupunkisuunnittelu/rakennustalous, DTU, Tanska

Kaikkien viiden opiskelijaryhmän ehdotukset ovat nähtävillä: nordicsustainablecampusnetwork.wordpress.com/nordic-case-competition-2015/

Alan johtavat professorit olivat valinneet 25 osallistujaa Nordic Case Competition -kurssille kaikista Pohjoismaista. Kilpailu oli osa Nordic Sustainable Campus Networkin pohjoismaista projektia, ”Rio+20 in Nordic Higher Education Institutions”. Kurssiin antoivat oman panoksensa Otaniemen sidosryhmät, mukaan lukien paikallisten asukkaiden edustajat, ylioppilaskunta AYY, Espoon kaupunki, Espoon luontoyhdistys ESPYY ja Aalto-yliopiston kampuskehityksestä vastaava vararehtori Antti Ahlava.

Nordic Case Competitionin akateemiset ohjaajat:

• Aija Staffans, Senior Research Fellow, arkkitehti, Aalto-yliopisto
• Antti Lehto, arkkitehtuuri, Aalto-yliopisto
• Kati Vierikko, kaupunkiekologia, Helsingin yliopisto
• Katri-Liisa Pulkkinen, arkkitehtuuri/sosioekologinen näkökulma, Aalto-yliopisto
• Outi Tahvonen, maisema-arkkitehtuuri, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
• Salla Jokela, maantiede, Helsingin yliopisto

Nordic Case Competitionin juryn jäsenet:

• Ulla Loukkaanhuhta, yksikön päällikkö, Maisema, Ramboll Finland, Otaniemen asukas
• Antti Uusitupa, arkkitehti, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus
• Pauliina Skyttä, arkkitehti, Aalto University Campus and Real Estate –yksikkö, ACRE
• Stephen Venn, biologi Helsingin yliopistossa, Espoon ympäristöyhdistys ESPYY ry:n puheenjohtaja

Kurssin rahoittivat Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Aalto-yliopisto. Kurssin järjestämiseen osallistuivat lisäksi Kaupunkiakatemia, Helsingin yliopisto ja Nordic Sustainable Campus Network (NSCN).

Lisätietoja:

Nordic Case Competition 2015, Nordic Sustainable Campus Networkistä ja Rio+20-projektista: nordicsustainablecampusnetwork.wordpress.com/nordic-case-competition-2015
 

Aallon yhteyshenkilöt:

Meri Löyttyniemi
puheenjohtaja
Nordic Sustainable Campus Network NSCN
meri.loyttyniemi@aalto.fi
+358 50 313 7549
aalto.fi/sustainability

Meeri Karvinen
projektipäällikkö, NSCN
meeri.karvinen@aalto.fi
+358 50 407 1884
aalto.fi/nscn

Kuva: Maria Viitanen, Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto on noussut ensimmäistä kertaa 50 parhaan yliopiston joukkoon EU:n puiteohjelmarahoituksen hankkimisessa. Jos mukaan vertailuun otetaan yliopistojen lisäksi tutkimuslaitokset ja yritykset, Aalto on eniten Horizon 2020-rahoitusta saaneiden listalla sijalla 68. Kaikkiaan Aallolle myönnettiin kesäkuuhun 2015 mennessä eli vajaan vuoden aikana Horizon 2020 -puiteohjelmasta lähes 14 miljoonaa euroa.

Horizon 2020-puiteohjelmarahoitus koostuu konsortiorahoituksista sekä erittäin kilpaillusta ERC-rahoituksesta, jota myönnetään tieteellisiin läpimurtoihin tähtääville huippututkijoille. Aallossa ERC-rahoituksen on saanut Horizon 2020-ohjelmasta peräti neljä professoria: Pertti Hakonen, Antti Oulasvirta, Emma Master ja Jani Oksanen. Lisäksi Sebastiaan van Dijkenille myönnettiin ERC Proof of Concept -rahoitus aiemmin myönnetyn ERC-projektin tutkimustulosten kaupallistamiseen.

Nousu top 50:een ei tullut aivan yllätyksenä, sillä Aalto-yliopisto on viime vuosina jatkuvasti onnistunut kasvattamaan EU-tutkimusrahoituksen määrää.

– Olen erittäin iloinen professoriemme ja tutkijoidemme aktiivisuudesta ja menestyksestä Horizon 2020 -rahoitushauissa. Tulos on selkeä näyttö Aallossa tehtävän tutkimustyön korkeasta laadusta ja kansainvälisestä kilpailukyvystä. Se myös osoittaa, että meillä on hyvät mahdollisuudet edelleen laajentaa rahoituspohjaamme esimerkiksi kansainvälisen tutkimusrahoituksen osalta, korostaa Aalto-yliopiston provosti Ilkka Niemelä.

Parhaiten Horizon 2020 -rahoitusta hankkineiden yliopistojen listalla on edustajia vain kymmenestä Euroopan maasta. Isosta-Britanniasta listalle pääsi 16 yliopistoa, Hollannista 8 ja Saksasta 6. Suomesta kärkijoukossa on Aallon lisäksi Helsingin yliopisto.

Lisätietoja:

Provosti Ilkka Niemelä
puh. 050 511 3013
ilkka.niemela@aalto.fi

UK and Ireland gain in Horizon 2020 top 50 performers (University World News)
Pertti Hakoselle 2,4 miljoonan euron ERC Advanced -rahoitus (aalto.fi)
Emma Masterille ERC Consolidator grant (aalto.fi)
Antti Oulasvirralle 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant -rahoitus (aalto.fi)
Jani Oksaselle ERC Starting Grant ledien jäähtymisen tutkimiseen (aalto.fi)
Aallon ensimmäinen ERC Proof of Concept –rahoitus Sebastiaan van Dijkenille (aalto.fi)

Aalto-yliopisto aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat koko henkilöstöä professoreita lukuun ottamatta. Tavoitteena on sopeuttaa yliopiston toimintaa heikentyneessä taloustilanteessa siten, että opetuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tulevaisuus voidaan turvata pitkällä aikavälillä.

- Aalto-yliopistossa on sen alkuvuosina toteutettu mittavia muutoksia ja tuloksemme ovat kehittyneet erittäin hyvin. Tämä on vaatinut henkilöstöltämme paljon työtä ja asiantuntemusta. Hyvistä tuloksista huolimatta yliopiston taloudellinen tilanne on todella tiukka, koska Suomen hallitus on päättänyt leikata yliopistojen rahoitusta merkittävästi, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Valtio leikkaa Aalto-yliopiston rahoitusta noin 66 miljoonalla eurolla vuoden 2018 loppuun mennessä. Leikkaukset koostuvat mm. opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistolle jakaman rahoituksen sekä Tekesin rahoituksen leikkauksista.

- Olemme jo aiemmin keskittäneet resurssejamme tutkimukseen ja opetukseen sekä tehostaneet toimintaamme. Valitettavasti tehdyt säästötoimenpiteet eivät vielä riitä. Merkittävä osa tulevista säästöistä pyritään toteuttamaan tila- ja hankintakustannuksista, mutta ikävä kyllä arvioimme, että emme voi välttyä henkilöstöön kohdistuvilta säästötoimenpiteiltä, Tuula Teeri sanoo.

Yliopisto pyrkii tasapainottamaan talouttaan lisäämällä rahoitusta muista lähteistä ja vähentämällä kustannuksia. Lisärahoitusta pyritään hankkimaan muun muassa lisäämällä kilpailtua tutkimusrahoitusta ja käyttämällä sijoitustoiminnan tuottoja. Säästötarpeeksi arvioidaan 37 miljoonaa euroa, josta yli puolet pyritään saavuttamaan tila- ja hankintakustannuksia vähentämällä.  Henkilöstökuluihin kohdistuu arviolta noin 17 miljoonan euron säästötarve.

Neuvottelujen piirissä on noin 4 100 henkilöä eli koko henkilöstö professoreita lukuun ottamatta. Aalto-yliopistossa työskentelee yhteensä noin 4 600 henkeä. Alustavien arvioiden mukaan mahdollinen vähennystarve on enintään 350 henkilöä.

- Tilanne on henkilöstöllemme raskas, mutta meidän on tärkeää huolehtia ydintoimintamme edellytyksistä rahoituksen vähentyessä. Tavoitteemme on, että nyt esitetyillä toimenpiteillä saamme tehdyksi meihin nyt kohdistuvia leikkauksia vastaavat säästöt eikä muihin säästötoimenpiteisiin olisi tarvetta, Tuula Teeri toteaa.

Lisätietoja ja median yhteydenotot Aalto-yliopiston viestinnän kautta: viestinnän asiantuntija Eeva Lehtinen, puh. 050 321 7034, eeva.lehtinen@aalto.fi

Katja Estlanderin väitöskirjan ”Liikennejärjestelmän muokkaamisen hyvinvointivaikutusten arviointi” tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia liikennejärjestelmien muokkaamisella on ihmisten ja luonnon hyvinvointiin sekä luoda päätöksentekijöiden käyttöön prosessi, jonka avulla voidaan vertailla liikennejärjestelmän muokkaamisen eri toteutusvaihtoehtojen hyvinvointivaikutuksia.

- Liikennejärjestelmän muokkaaminen vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin liikkua, jokapäiväisiin liikkumistottumuksiin ja liikkumisen turvallisuuteen. Tätä kautta vaikutuksia tulee elämänlaatuun, esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin, yhteisöllisyyteen ja eri ihmisryhmien tasa-arvoisuuteen tai terveyteen. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset puolestaan vaikuttavat toisaalta sekä ympäristöön ja luontoon ihan itseisarvona, että esimerkiksi terveys- ja viihtyvyystekijänä, Estlander kertoo.

- Mahdolliset vaikutukset tulisi ottaa huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suunnittelua mahdollisimman monen kohderyhmän kannalta. Näin pystyttäisiin saamaan haittoja vähäisiksi ja hyötyjä suuriksi. Minun ehdottamani kriteeristö olisi yksi työkalu, jonka avulla tällaisia vaikutuksia voitaisiin arvioida. Nykyään on käytössä myös minun soveltamaani paremmin ryhmätilanteisiin sopivia tekniikoita, Estlander kertoo.

Eri kohderyhmien arvojen pohtimista ja priorisointia varten Estlander loi monikriteerianalyysin sovelluksen, jota voidaan käyttää laitettaessa sidosryhmien arvoja tärkeysjärjestykseen. Kriteeristöä alettiin rakentamaan ensin kirjallisuustutkimuksella ja haastatteluilla. Lopullisen muotonsa kriteerilista sai sidosryhmäkeskusteluiden, kyselyiden ja Analytic Hierarchy Process –sovelluksen avulla, jolla tutkittiin kriteerien välistä suhteellista merkittävyyttä. Estlanderin kriteeristössä on viisitoista kohtaa, jotka on luokiteltu kuuteen ryhmään: Saavutettavuus, terveys, turvallisuus, elämänlaatu, ympäristö ja taloudelliset edellytykset.

Monikriteerianalyysia on testattu käytännössä Seinäjoki-Oulu välisen ratahankkeen sekä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2007(PLJ2007) -aineistoilla.

- Seinäjoki-Oulu ratahankkeessa tehtiin kriteerien mukainen hyvinvointivaikutusten arvio hankkeesta jo olemassa olevan vaikutusten arviointiaineiston avulla. Eli kriteeri kerrallaan katsottiin, mitä tietoa tästä asiasta olisi mahdollista saada hankkeen olemassa olevan vaikutusarvioaineiston perusteella. Tämän vaiheen tärkein anti oli se, että nähtiin miten kriteerit toimivat käytännössä ja millaista aineistoa tällaisen arvion tekemiseen on saatavilla. Vastaava arvio tehtiin kriteeristön myöhemmällä versiolla PLJ2007-projektin aineistolla.

Vaikutusarvioinnin jälkeen käytettiin toista monikriteerianalyysin sovellusta: Measuring Attractiveness by a Categorical-based Evaluation Technique (MACBETH), jota kutsutaan nimellä ArviointiApu.

- ArviointiApua voidaan käyttää, kun halutaan vertailla vaihtoehtoisia toimintamalleja keskenään niiden hyvinvointivaikutusten kannalta. Arvioinnin osallisten kanssa käydään keskustelut, joiden perusteella työkaluun voidaan syöttää se, mitä asioita he pitävät tärkeinä. Lisäksi syötetään tieto siitä, millaisia hyvinvointivaikutuksia vaihtoehdoilla on arvioitu olevan. ArviointiApu yhdistää arvostukset siihen, mitä vaikutuksia on arvioitu olevan, ja kertoo vertailtavien vaihtoehtojen tärkeysjärjestyksen sen mukaisena, mitä asioita on painotettu.

Liikennejärjestelmien muokkaamisessa eri sidosryhmien arvot voivat poiketa toisistaan miten hyvänsä. Osalle liikenneyhteyksien sujuvuus on tärkein prioriteetti. Joku toinen voi korostaa ympäristöarvoja tai liikenneturvallisuutta. ArviointiApu auttaa laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen.

- Arviointiavussa haetaan arvostusten erot pareittain, joten ei tarvitse olla isoja kantoja jonkin yksittäisen asian puolesta tai vastaan, vaan ihan vaan keskustellen laitetaan kaikki kriteerit järjestykseen.

Väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa yksittäisen liikennehankkeen, tätä laajemman toimenpideohjelman tai kansallisen tason strategisten liikennehankkeiden suunnittelussa. Parhaiten tuloksia voidaan soveltaa seudullisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa.

FL Kaisa Schmidt-Thomé väitteli 7.11.2015 klo 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, maankäyttötieteiden laitoksella, aiheesta Kaupunkien kehittämisprojektit täyttymyksen ja vesittymisen välimaastossa. http://eng.aalto.fi/fi/current/events/2015-10-27-004/

Loppuunmyyty kasvuyrittäjyystapahtuma Slush käynnistyy huomenna 11. marraskuuta. Aalto-yliopisto on mukana kaksipäiväisessä tapahtumassa partnerina ja esittelemässä monipuolista yrittäjyyttä edistävää toimintaansa.

Otaniemeen syntyneestä innovaatioekosysteemistä ponnistaa vuosittain 70–100 uutta yritystä. Slushissa voi Aallon omalla ständillä tutustua yli 40 yrityksen tarinaan sekä yliopiston lukuisiin toimijoihin, jotka tekevät pitkäjänteistä ja rohkeaa työtä yrittäjyyden tukemiseksi.

”Yrittäjyyden tukeminen ja yrittäjähenkisyyden kehittäminen ovat Aallon keskeisiä tavoitteita, ja opiskelijoillemme oman yrityksen perustamisesta onkin tullut jo vetovoimainen uravaihtoehto”, sanoo vararehtori Tuija Pulkkinen.

Slushissa on myös mukana useita Aalto-lähtöisiä yrityksiä, kuten mikrosatelliittipalvelua kehittävä ICEYE sekä Beddit, jonka unimittari pääsi tänä syksynä Apple-kaupan kansainväliseen jakeluun, ensimmäisenä suomalaisena teknologiatuotteena. 

Lue myös:

Myyttien murtajat Miki Kuusi ja Atte Hujanen: Ilman Aallon rohkaisevaa kulttuuria ei olisi Slushiakaan

Yrittäjyystoimijat Aallossa

Slush

Kuva: Mikko Raskinen

Teollinen toiminta arktisilla merialueilla on lisääntymässä. Jäätyville merialueille rakennettava tuulivoima tekee tuloaan ja jääpeitteen vähenemisen myötä avautuu uusia liikennöintireittejä sekä mahdollisuuksia hyödyntää pohjoisten alueiden luonnonvaroja. Arktinen ympäristö on haastava ja siellä toimivilta laivoilta ja merirakenteilta vaaditaan korkeaa tehokkuus- ja turvallisuustasoa, mikä edellyttää merijäästä aiheutuvien kuormien syvällistä ymmärtämistä. Aalto-yliopiston projektissa Scaling of Ice Strength: Measurements and Modeling (ICESCALE) tavoitteena on saada vastauksia arktisen merenkäynnin haasteisiin.

Aalto yliopisto on kutsunut yhden maailman johtavista merijään murtumisen tutkijoista, professori John Dempseyn (Clarkson University, USA) FiDiPro-professoriksi vuosiksi 2015-2018. Professori Dempseyn kokemus merijään murtumisen kokeellisesta tutkimuksesta on ainutlaatuista. Hän on johtanut useita menestyksekkäitä kenttäkoematkoja pohjoisille merialueille ja Etelämantereelle.

Sapattivapaata viettävä Dempsey saapui Suomeen jo toukokuussa. Hän päätti ottaa FiDiPro-professuurin Aalto-yliopistossa vastaan, koska hän oli tietoinen Aalto yliopiston jäämekaniikan ryhmän tekemästä työstä.

• Arvostin Arttu Polojärven, Jukka Tuhkurin ja Pentti Kujalan tekemää työtä täällä. Tiesin myös Aalto-yliopiston jäämallikoealtaasta. Kotona USA:ssa moni ihmetteli, miksi lähtisin pohjoiseen sapattivapaallani, mutta toisaalta tutkimukseni keskittyy jäähän, Dempsey kertoo.

Aiemmin professori Dempsey on viettänyt sapattivapaitaan muun muassa Cambridgessa, Zurichissa, Singaporessa ja Uudessa Seelannissa. Dempseyn mukaan sapatilla pitää tottua olemaan yksin. Hän ei kuitenkaan allekirjoita tuttuja ennakkoluuloja suomalaisista.

• Suomessa on ollut oikein mukavaa. Jostain syystä suomalaisia pidetään usein jokseenkin epäystävällisinä, mutta omat kokemukseni ovat olleet täysin päinvastaisia. Suomalaiset ovat enemmänkin varautuneita kuin epäystävällisiä. Minua isännöivät ihmiset ovat olleet mukavia. Olen saanut asunnon ja ehtinyt tutustua kaupunkiin. Julkinen liikenne toimii hyvin ja täällä on helppo liikkua.

Monet maat ovat kiinnostuneet arktisten alueiden luonnonvaroista, mutta Yhdysvallat on päättänyt vetää kaikki tutkimushankkeensa pois arktisilta alueilta. Jään tutkiminen on kuitenkin tärkeää, koska jää on aina haasteena uusien rakenteiden luomiselle.

• Kun saamme enemmän tietoa jääkuormista ja niiden aiheuttamasta paineesta rakenteille ja laivoille, voimme tehdä uusia rakenteita yhä tehokkaammin ja taloudellisemmin.

Aalto-yliopiston jäämallikoealtaassa tutkitaan mallijään murtumista. Mallijään murtumista ei ole juurikaan tutkittu aikaisemmin murtumismekaniikan perspektiivistä.

• On mielenkiintoista, että jo neljäkymmentä vuotta on puhuttu siitä, että murtumismekaniikkaa tulisi hyödyntää mallijään tutkimisessa. On uskomatonta, että kukaan ei ole vieläkään tehnyt sitä. ICESCALE-hankkeessa haluamme tutkia makean veden ja etanolijään murtumista koealtaassa. Sitten haluamme kehittää mallinnusmenetelmiä, jotta voimme paremmin ymmärtää jään murtumista ja jääkuormien vaikutusta realistisessa mittakaavassa. Tavoitteenamme on pystyä ennustamaan jääkuormia paremmin kuin mikään muu laboratorio maailmassa. Koko projekti on hyvin kunnianhimoinen.

Professori Dempseyn mukaan myös Itämeren jään tutkimiselle olisi kysyntää. Itämeri on poikkeuksellisen vähäsuolainen merialue, jonka vuoksi sen jään ominaisuudet saattavat olla erilaisia verrattuna makean veden ja tavallisen meriveden jäähän.

ICESCALE-projekti on jaettu kolmeen osaan vuosien 2015-2018 välillä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa jään murtumiseen ja jäämekaniikkaan liittyen, sekä luoda uusi läheisesti murtumismekaniikkaan liittyvä lähestymistapa laboratoriokokeiden tulosten tulkitsemiseen ja siirtämiseen täyteen mittakaavaan.

Hankkeen tulosten teollinen soveltaminen liittyy tehokkaampiin ja tarkempiin jäätyville merialueille suunniteltavien laivojen ja rakenteiden suunnitteluprosesseihin. Tuloksista hyötyvät suomalaiset arktisen tekniikan toimijat: laivojen ja rakenteiden suunnittelijat, niiden tekijät ja käyttäjät sekä viranomaiset.

Onnistuessaan ICESCALE-projekti tekee Aalto-yliopiston jäämallikoealtaasta entistä vahvemman tutkimusympäristön, joka houkuttelisi Suomeen lisää kansainvälisiä tutkijoita. Yhteistyö Professori Dempseyn kanssa tulee vahvistamaan Aalto-yliopiston arktisen tekniikan tutkimusta sekä sen kansainvälistä arvostusta. Lisäksi yhteistyö mahdollistaa hänen tietojensa ja kokemuksensa jakamisen suomalaisen arktisen tekniikan toimijoiden keskuudessa. Myös Suomen valtio on kiinnostunut arktisista alueista ja ICESCALE-hanke tulee nostamaan Suomen asemaa arktisten alueiden asiantuntijana.

– Case-kilpailu on hieno mahdollisuus päästä soveltamaan ja kehittämään omaa osaamistaan sekä luoda kontakteja yritysmaailmaan, opetuksen kehittämisen asiantuntija Christa Uusi-Rauva kertoo.

Case-kilpailussa mukaan valittu yritys esittelee jonkin todellisen ongelman omasta liiketoiminnastaan, ja opiskelijatiimit kehittävät siihen erilaisia ratkaisuja. Kukin tiimi esittelee omat ratkaisunsa yrityksen edustajista ja muista asiantuntijoista koostuvalle tuomaristolle ja saa niistä palautetta.

Ensimmäistä kertaa järjestettyyn Aalto Crossroads case -tapahtumaan osallistui yhteensä 28 opiskelijaa niin Insinööritieteiden korkeakoulusta, Kauppakorkeakoulusta, Perustieteiden korkeakoulusta, Sähkötekniikan korkeakoulusta kuin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Poikkitieteellisen kilpailun tavoitteena oli sekä edistää Aalto-henkeä ja eri korkeakoulujen opiskelijoiden välistä yhteistyötä että oppia uusia tapoja lähestyä ongelmanratkaisua. Kisaa varten opiskelijoiden oli mahdollista muodostaa itse oma neljän hengen tiimi tai ilmoittautua itsekseen, jolloin Christa Uusi-Rauva muodosti tiimin. Kussakin tiimissä oli opiskelijoita vähintään kahdesta Aallon koulusta.

Opiskelijoille kehuja konkreettisista ehdotuksista ja erinomaisista esiintymistaidoista

Case-yrityksenä, joka paljastettiin vasta tapahtuman alussa, oli Posti. Voittajajoukkueeseen kuuluivat Riikka Iivanainen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta ja Janni Lindgren, Henri Blomster ja Johannes Peltonen Kauppakorkeakoulusta. Tiimi oli työstänyt Postin liiketoimintaa ajatuksella ”Kaikki suoraan kotiin”. Tiimi ehdotti, että Posti laajentaisi liiketoimintaansa kuljettamalla koteihin kerran päivässä kaiken tarpeellisen, ei vain laskuja, lehtiä ja mainoksia. Tiimi analysoi sitä, miten Posti voisi liiketoiminnassaan huomioida nykyistä paremmin väestön ikääntymisen ja miten päivittäistavaroiden ja apteekin tuotteiden toimitukset kotioville toisivat ihmisten elämään helppoutta, jota he arvostavat.

– Kiitän voittajatiimiä likimain konsulttitason ongelmanratkaisusta. Monet ehdotukset olivat konkreettisia ja itse asiassa osaa ideoista jo työstetäänkin organisaatiossamme, Sami Finne, Vice President, Strategy & New Business Development Postista, sanoi.

– Palkintona erinomaisesta työstä kutsumme teidät lounaalle Postin pääkonttoriin ja tapaamaan logistiikan johtoryhmäämme. Samalla pääsette tutustumaan uusiin varastotiloihimme. Myös kesätyömahdollisuuksista voimme keskustella, jos haluaisitte päästä työstämään business-caseja hieman pidemmällä aikajänteellä, Sami Finne jatkoi.

Voittajajoukkueen valitsivat tuomaristo, johon kuuluivat Postia edustaneiden Sami Finnen, Jouko Lehtosen, Senior Development Manager, ja Ville Vuorisalon, Head of Contract Logistics, lisäksi rahoituksen professori Markku Kaustia, logistiikan Professor of Practice Katariina Kemppainen ja Innovation Managementin Professor of Practice Erkki Ormala Kauppakorkeakoulusta sekä Professor of Practice Esko Penttinen Service Factorysta.
 

Lisätietoja:
Christa Uusi-Rauva
Asiantuntija, oppimisen kehittäminen
p. 040 3538 328
christa.uusi-rauva@aalto.fi

Suomessa ja Ruotsissa ydinjätteenloppusijoitus etenee toteutusvaiheeseen lähivuosina. Loppusijoituksessa tieto louhinnan vauriovyöhykkeestä ja kalliomassan kestokyvystä on oleellista pitkäaikaisturvallisuuden kannalta.

DI Topias Sirenin 4.12. tarkastettavassa väitöskirjassa tutkittiin sekä vaaka- että pystysuuntaisen loppusijoituskonseptin soveltuvuutta Olkiluodossa sijaitsevassa kallion karakterisointiluolassa ONKALOssa.

Kokeet, joissa seurattiin kallion vaurioitumista kuormituksen seurauksena noin 345 metrin syvyydessä, osoittivat, että kallion käyttäytyminen oli joiltakin osin ennustamatonta. Kokeissa havaittiin, että kallion vauriot syntyivät rakojen kasvaessa ns. litologisilla rajapinnoilla, mikä tunnistettiin uudeksi vaurioitumismekanismiksi. 

Väitöskirjan tutkimusten perusteella kallioon porattavien loppusijoitusreikien pinnalle voi syntyä uusia rakoja louhinnan jälkeen, mutta kalliomassan ei odoteta vaurioituvan merkittävästi. Väitöskirjan perusteella kallion vauriot Olkiluodossa ovat kohtuullisia ja kalliomekaanisesti sijoituspaikka soveltuu hyvin ydinjätteen loppusijoitukseen.

DI Topias Siren väittelee 4.12.2015 klo 9 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella aiheesta 'Louhinnan vauriovyöhyke, rakomekaaninen mallinnus ja migmatiittisen gneissin ja pegmatiittisen graniitin in situ lujuus ydinjätteen loppusijoituspaikalla Olkiluodossa, Länsi-Suomessa'. Väitöksen ala on kalliomekaniikka ja ydinjätteen loppusijoitus.

Vastaväittäjä: Professori Ove Stephansson, Helmholtz Centre Potsdam ­GFZ German Research Centre for Geosciences, Saksa

Valvoja: Professori Mikael Rinne, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos

Väittelijän yhteystiedot:

Topias Siren, puh. 050 354 582, topias.siren@aalto.fi

Aalto-yliopiston koordinoiman Nordic Sustainable Campus Network -verkoston Rio+20-hanke kartoitti kestävän kehityksen toteutumista pohjoismaisissa yliopistoissa. Viitekehyksenä toimi YK:n RIO+20 -huippukokouksen yliopistositoumus, jonka tavoitteena on kestävän kehityksen sisällyttäminen yliopistojen tutkimukseen ja opetukseen, kampusratkaisuihin sekä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Kestävän kehityksen kartoitus toteutettiin kyselynä, johon vastasi 152 henkilöä 51 pohjoismaisesta yliopistosta.  

Kyselyn mukaan yliopistot tekevät hyvää työtä kestävän kampuksen kehittämisessä. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on tehdä Otaniemestä päästötön ja energia-omavarainen kaupunginosa vuoteen 2030 mennessä.

Koulutusta opettajille

Kyselyn mukaan yliopistojen olisi kuitenkin tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota kestävän kehityksen sisällyttämiseksi opetukseen. Tämä vaatii myös lisää koulutusta ja tukea yliopisto-opettajille. Aallossa opettajien koulutuksen tukeminen sisältyy vuoden 2016 kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaan.

- Yliopistoilla on koulutuksen tarjoajina merkittävä rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tulevat päätöksentekijät kasvavat korkeakouluista, minkä vuoksi on tärkeää, että kestävä kehitys sisällytetään pedagogiseen koulutukseen ja osaamistavoitteisiin, sanoo Nordic Sustainable Campus Network -verkoston puheenjohtaja Meri Löyttyniemi Aalto-yliopistosta.

Opiskelijat ja sitoutuneet päätöksentekijät avainasemassa

Myös kestävän kehityksen ohjauksessa on kyselyn mukaan vielä kehittämisen varaa: ainoastaan Ruotsissa ohjaus on melko voimakasta, sillä maan yliopistolaki edellyttää kestävän kehityksen integroimista kaikkeen yliopiston toimintaan. Kestävää kehitystä edistävät yliopistoissa useat eri tekijät, joista kyselyn mukaan merkittävimmät ovat opiskelijoiden kanssa yhteistyössä toteutettavat projektit, opiskelija-aloitteet, tieteenalojen välinen yhteistyö sekä asiaan sitoutuneet päätöksentekijät. Kestävää kehitystä puolestaan rajoittavat mm. päätöksentekijöiden puutteelliset tiedot, resurssipula, sekä puutteelliset kestävän kehityksen tavoitteet.

- Tavoitteiden saavuttamiseksi Pohjoismaissa tarvitaan entistäkin rohkeampaa otetta kestävän kehityksen sisällyttämiseksi kaikkeen toimintaan. Pohjoismaiset yliopistot voivat toimia asiassa esimerkkinä kansainvälisestikin, toteuttaen näin myös Rio+20-sitoumuksen tavoitteita, Löyttyniemi toteaa.

Seuraavaksi NSCN aloittaa Aalto-yliopiston vetämän hankkeen, joka keskittyy opiskelijoiden kestävän kehityksen lukutaidon mittaamiseen ja kehittämiseen Pohjoismaissa kansainvälisen SuLiTest -lukutaitotestin avulla.

Nordic Sustainable Campus Network (NSCN) on Aalto-yliopiston perustama ja koordinoima pohjoismaisten yliopistojen verkosto, joka tukee yliopistojen kestävän kampuksen työtä sekä edistää kestävän kehityksen sisällyttämistä opetukseen ja tutkimukseen. Toimintaa on rahoittanut Pohjoismaisen ministerineuvosto. Rio+20-hankkeen partnereita ovat Göteborgin, Islannin, Kööpenhaminan ja Oslon yliopistot, Kungliga Tekniska Högskolan Ruotsissa sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Lue lisää:
Rio+20-hankkeen kyselyn tulokset
Maailmanlaajuinen kestävän kehityksen lukutaitotesti SuLiTest
 

Lisätiedot:

Meri Löyttyniemi
puheenjohtaja, NSCN
meri.loyttyniemi@aalto.fi
+358 50 313 7549
aalto.fi/sustainability

Meeri Karvinen
projektipäällikkö, NSCN
meeri.karvinen@aalto.fi
+358 50 407 1884
aalto.fi/nscn

Kilpailtu, tutkimuksen laadun perusteella myönnettävä EU-rahoitus on yliopistoille merkittävä mahdollisuus, ja Aalto-yliopistossa sen määrä on ollut pitkään kasvussa.

Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n seitsemännestä puiteohjelmasta FP7:stä vuosina 2007–2013 myönnettyjen, tieteellisiin läpimurtoihin tähtääville tutkijoille tarkoitettujen ERC-rahoitusten saajana Aalto oli sijalla 55., ja sijoitus parani selvästi ohjelman loppua kohden.

Uudessa Horizon 2020 -puiteohjelmassa Aalto on jo noussut 50 eniten rahoitusta saaneen yliopiston joukkoon.  Aallosta ERC Starting Grantin ovat saaneet Horizon 2020 -ohjelmasta tietotekniikan käytettävyyttä kehittävä professori Antti Oulasvirta ja ledien jäähtymistä tutkiva professori Jani Oksanen, ERC Consolidator Grantin proteiinien ja entsyymien hyödyntämistä luonnonvarojen muokkauksessa tutkiva professori Emma Master ja ERC Advanced Grantin ultramatalien lämpötilojen tekniikoita kvanttisysteemien etsimisessä ja luomisessa hyödyntävä professori Pertti Hakonen. Lisäksi Sebastiaan van Dijkenille myönnettiin ERC Proof of Concept -rahoitus aiemmin myönnetyn ERC-projektin tutkimustulosten kaupallistamiseen.

– Lämpimät onnittelut rahoituksen saaneille. Moni aaltolainen hakija pääsi myös kilpailussa aivan loppumetreille, vaikka eivät yltäneetkään rahoitettujen joukkoon. Haastatteluun pääseminen on iso tunnustus tutkimuksen korkeasta tasosta ja ennakoi hyvää menestystä jatkossa, sanoo Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen.

Aallon osuus Suomeen myönnetystä ERC-rahoituksesta on merkittävä. Horizon 2020 -ohjelmasta on Suomeen myönnetty tähän mennessä kahdeksan ERC Starting Grantia, kolme ERC Consolidator Grantia ja kaksi ERC Advanced Grantia. ERC-rahoitusten lisäksi Horizon 2020 -puiteohjelmarahoitus koostuu konsortiorahoituksista. Kaikkiaan Aallolle myönnettiin vuoden 2014 hauista 17 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Hankepalveluiden päällikkö Mari Pietikäinen
Aalto-yliopisto
Puh. 050 4300345
mari.pietikainen@aalto.fi

Pertti Hakoselle 2,4 miljoonan euron ERC Advanced -rahoitus (aalto.fi)
Emma Masterille ERC Consolidator grant (aalto.fi)
Antti Oulasvirralle 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant -rahoitus (aalto.fi)
Jani Oksaselle ERC Starting Grant ledien jäähtymisen tutkimiseen (aalto.fi)
Aallon ensimmäinen ERC Proof of Concept –rahoitus Sebastiaan van Dijkenille (aalto.fi)

Energiatekniikan laitokselle Insinööritieteiden korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) on nimitetty TkT Risto Kosonen. Professuurin ala on LVI-tekniikka. Kososen tutkimusaluetta ovat rakennusten sisäympäristö: ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät sekä niiden energiatehokkuus.

Energiatekniikan laitokselle Insinööritieteiden korkeakouluun professorin tehtävään (Full Professor) on nimitetty TkT Sanna Syri. Professuurin ala on energiatekniikka ja -talous. Syrin tutkimusaluetta ovat energiatalous, ilmastonmuutoksen hillintä energiajärjestelmissä, EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ja sähkömarkkinat.

Maankäyttötieteiden laitokselle Insinööritieteiden korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty MMT Miina Rautiainen. Professuurin ala on kaukokartoitus.

Rakennustekniikan laitokselle Insinööritieteiden korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty Dr. Gerhard Fink. Professuurin ala on puurakenteet.

Johtamisen laitokselle Kauppakorkeakouluun apulaisprofessorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty PhD Myrto Chliova. Professuurin ala on yrittäjyys.

Markkinoinnin laitokselle Kauppakorkeakouluun apulaisprofessorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty Dr. Kristina Wittkowski. Professuurin ala on markkinointi, erityisesti jakamistalous ja arvon yhteiskehittely (value co-creation).

Biotekniikan ja kemian tekniikan laitokselle Kemian tekniikan korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) on nimitetty PhD N. Raveendran Shijun. Professuurin ala on katalyysi (catalysis science and technology).

Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselle Sähkötekniikan korkeakouluun apulaisprofessorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty PhD Stephan Sigg. Professuurin ala on sähkötekniikka, erityisesti tietoverkkotekniikan, -turvallisuuden ja -talouden tutkimusalueella.

Arkkitehtuurin laitokselle Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) on nimitetty arkkitehti Jenni Reuter. Professuurin ala on arkkitehtuurin perusteet ja teoria (architectural principles and theory).

Lisätietoja professoreista:

Aalto People: https://people.aalto.fi/index.html

Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta kertoi Teknologiateollisuuden tiedotustilaisuudessa uraauurtavasta tutkimustyöstään ihmisen ja teknologian rajapinnassa. Kuva: Teknologiateollisuus

- Toivomme, että esimerkkimme kannustaa myös muita osallistumaan yliopistojen varainhankintaan ja tätä kautta edistämään koulutuksen laadun ja tutkimuksen tason nostoa. Lahjoituksella haluamme tukea erityisesti yliopistojen profiloitumista, erikoistumista ja keskinäistä yhteistyötä, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.

- Kiitämme Teknologiateollisuutta lahjoituksesta, joka auttaa meitä kouluttamaan tulevaisuudessakin osaajia, joilla on kykyä ja näkemystä muuttaa maailmaa, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.
- Jo nyt näemme, että tutkijoidemme monialainen työ esimerkiksi digitalisaation ja terveysteknologian aloilla on synnyttänyt uutta tietoa ja innovaatioita. Teknologiateollisuuden lahjoituksen avulla voimme jatkossakin olla rakentamassa menestyvää teollisuutta, vahvempaa Suomea ja parempaa maailmaa.

Hakuaika Aalto-yliopiston maisteriohjelmiin alkaa tiistaina 1.12.2015. Kaikki yliopiston korkeakoulut ovat uudistaneet maisteriohjelmansa ja vuonna 2016 tarjolla on 71 hakukohdetta kauppatieteen, taiteen ja tekniikan aloilla. Valtaosa maisteriohjelmista on englanninkielisiä. Hakuaika päättyy 15.1.2016 kello 15.00. Lisätietoa hakukohteista ja hakemisen ohjeistus löytyvät nettisivuiltamme /www.aalto.fi/fi/studies/.

Syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen haettaessa on käytössä hakemuksen käsittelymaksu. Maksu kerätään kaikilta hakijoilta, jotka ovat suorittaneet hakukelpoisuuden antavan tutkinnon EU/ETA-alueen tai Sveitsin ulkopuolella. Hakemuksen käsittelymaksun kerää Opetushallitus (OPH). Lisätietoa: https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/hakemuksen-kasittelymaksu/

Lisätietoa hakemisesta: /www.aalto.fi/fi/studies/admissions/ sekä hakijapalvelut@aalto.fi

Hakuaika Nordic Master -ohjelmiin järjestetään 1.12.2015-15.1.2016. Lisätietoa kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin hakemisesta löytyy verkkosivultamme http://www.aalto.fi/fi/studies/admissions/international_double_degree_programmes/.

Tiistaina 1.12. klo 12.00 alkavat ilmoittautumiset Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kauppatieteellisille kursseille. Keskiviikkona 2.12. klo 12.00 on vuorossa kieli- ja viestintäkurssit, torstaina 3.12. klo 12.00 taidealan kurssit, ja klo 13.00 tekniikan alan kurssit.

Tutustu kurssikuvauksiin, opiskeluohjeisiin ja ilmoittaudu mukaan! Kurssimaksu on enintään 15€/opintopiste.

Voit myös ottaa yhteyttä opintoneuvontaan.

Aalto-yliopisto järjestää "Kyberturvallisuus koskettaa meitä jokaista" -yleisöluentosarjan, jossa paneudutaan kyberturvallisuuden teemoihin eri näkökulmista viidellä luennolla. Kaikille avoimessa luentosarjassa paneudutaan ajankohtaisiin aiheisiin ja kyberturvallisuudesta puhutaan tavalla, jonka jokainen meistä ymmärtää.

Jokaista luentoa on mahdollisuus seurata myös live-lähetyksenä ja tallenteet luennoista ovat katseltavissa luentojen jälkeen. Linkki live-lähetykseen julkaistaan tällä sivulla ennen tilaisuuksia.

Twitterissä on käytössä aihetunniste #aaltokyber.

Tervetuloa!

Digitalisaation mahdollisuudet ja turvallisuus (suomeksi)

Tiistai 19.1.2016, klo 17–19, TUAS-talo, Sali AS2, Otaniementie 17, Espoo

• Anne Berner, Liikenne- ja viestintäministeri
• Jyrki J. Kasvi, Kansanedustaja

The current situation in European Cyber Security (englanniksi)

Tiistai 9.2.2016, klo 17–19, TUAS-talo, Sali AS2, Otaniementie 17, Espoo

• Steve Purser, the Head of ENISA Core Operations Department
• Mikko Hyppönen, Tutkimusjohtaja, F-Secure

Luottamus digitaalisessa turvallisuudessa (suomeksi)

Tiistai 8.3.2016, klo 17–19, TUAS-talo, Sali AS2, Otaniementie 17, Espoo

• puhuja ilmoitetaan myöhemmin
• Professori Jarno Limnéll, Aalto-yliopisto

Cybersecurity is a team sport (englanniksi)

Tiistai 12.4.2016, klo 17–19, TUAS-talo, Sali AS2, Otaniementie 17, Espoo

• Sven Sakkov, Naton Kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen johtaja
• Mikko Heiskanen, Johtamisjärjestelmäpäällikkö, Puolustusvoimat

Suomi kyberturvallisuuden kärkimaita 2016? (suomeksi)

Tiistai 3.5.2016, klo 17–19, Mellin Sali, Otakaari 1, Espoo

Paneelikeskustelu

• Timo Junttila, yksikön johtaja, puolustusministeriö
• Kirsi Karlamaa, Viestintäviraston pääjohtaja
• Raimo Luoma, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja
• Timo Piiroinen, Kyberrikoskeskuksen johtaja
• Timo Kotilainen, FISC ry:n puheenjohtaja
• Olli-Pekka Rantala, tieto-osaston ylijohtaja, Liikenne- ja viestintäministeriö
• Aku Hilve, Valtiohallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden johtoryhmän puheenjohtaja
• Risto Kolstela, Turvallisuuskomitean pääsihteeri
• Minna Holopainen, uutispäätoimittaja, STT

Jatko-opiskelijoiden on mahdollista saada luentosarjasta 2 opintopistettä.
Katso lisätiedot MyCourses -sivulta.

Lisätiedot:

Professori Jarno Limnéll
040 527 6173
jarno.limnell@aalto.fi
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
Twitter: @JarnoLim

Työelämän tuotekehitystaitoja opiskelevat kandit pääsivät tositoimiin, kun Design Factorylla aloitettiin Aaltonaut-sivuaineen tämän lukuvuoden opinnot.

Aaltonaut kokoaa yhteen kandiopiskelijoita Aallon kaikista korkeakouluista. Lokakuun bootcamp-viikonloppuun heitä saapui 30. Lähtökohtana on ongelmalähtöinen tuotekehitysopetus, jossa avainsana on tiimityö.

– Haluamme laittaa designerit, bisnesihmiset ja insinöörit samoihin hommiin jo opintojen alussa ja opettaa heidät kommunikoimaan keskenään. Ongelmien näkeminen eri suunnista tuo kaikille uutta. Se joka työelämässä vinkkaa, että nyt tarvittaisiin muotoilijaa, ei ole toinen muotoilija, vaan insinööri tai kauppatieteilijä, toteaa Aaltonautin vastuuopettaja Elina Kähkönen.

Lauantain tehtävän antoi hammashoitolaitteita valmistava Planmeca. Jokaisen kuuden ryhmän tuli suunnitella ja valmistaa prototyyppi hammasröntgenissä tarvittavasta pään tukilaitteesta. Potilaan pään pitää pysyä paikallaan kuvauksen ajan ja laitteen tulee olla miellyttävä käyttää. Aikaa oli kuusi tuntia ja apua pitäisi pyytää ainakin yhdeltä tiimin ulkopuoliselta.

Utelias osaa kysyä

Puuhabunkkeri-työpajassa syntyi heti kuhinaa. Kakkosryhmän Timi Tiira kiinnitti kuumaliimapyssyllä otsatuen kangasta puutankoihin. Ryhmä oli löytänyt materiaalivarastosta rakennusaineiksi vanhat kengänpohjalliset, vaahtomuovia, aaltopahvia ja vanerin paloja.

– Minua kiehtoo Aaltonautissa ongelmanratkaisu. Kävimme juuri Otaniemessä ruokakaupan luona jututtamassa ihmisiä ja yllättävän monella oli kokemuksia hammasröntgenistä. Soitin myös hammaslääkäri-kummitädilleni, joka kertoi pikkulasten vaikeuksista pitää pää paikoillaan, kertoo Sähkötekniikan korkeakoulussa opiskeleva Tiira.

Aaltonautissa eri alojen opiskelijat työskentelevät tiimeissä. Saana Sainiolla (vas.), Aleksi Miettisellä ja Suvi Majanderilla on suunnittelutyö käynnissä.

Aaltonautissa opiskelijoita kannustetaan uteliaisuuteen, aloitteellisuuteen ja kykyyn ryhtyä toimeen. Mukaan ohjelmaan haluavien tulee laatia motivaatiokirje, jonka Mari Hirvi teki videoesittelynä.

– Kerroin, että haluan mukaan tekemään juttuja, jotka eivät muuten kuuluisi koulutusohjelmaani. On kiva nähdä, miten voi yhdistää omaa osaamista tämäntyyppiseen tekemiseen, sanoo Perustieteiden korkeakoulun toisella vuosikurssilla oleva Hirvi.

Opettajat Meri Kuikka (vas.) ja Tuomas Paloposki (toinen oik.) auttavat ryhmiä pääsemään eteenpäin. Kuvan opiskelijat Jukka Song (oik.), Aino Ruohola ja Tuomas Burakowski.

Iltapäivän opettajakonsultaatiossa esitellään töiden väliaikatilanne ja pohditaan muun muassa sitä, miten kuvattavan kasvojen muoto pitäisi huomioida ja kuinka varautua pyörätuoliasiakkaisiin. Yksi kertoo soittaneensa muotoilua opiskelevalle kaverille. Kolmosryhmän protot taas ovat parhaillaan ulkona ohikulkijoiden testattavina.

Out-of-the-box-ajattelua

Kuuden tunnin työn ja ilmaisten pizzojen aiheuttaman riemun jälkeen on aika esitellä lopulliset työt. Aika on rajattu kolmeen minuuttiin, mutta esitys itse saa olla mitä tahansa laulusta teatteriin. Kielenä on englanti, joka on kaikkien Aaltonaut-kurssien toimintakieli.

Estradin valtaavat vuorollaan tuotekehitystiimit, joista yksi on mullistanut hammasröntgenin potilaskokemuksen, toinen ottanut avuksi mindfulness-harjoitukset ja kolmas kertoo tarinansa näytelmän kautta. Vertaispalautteissa kiitellään niin hyvää asiakastutkimusta, out-of-the-box-ajattelua kuin oivaltavaa muotoiluakin. Voittajajoukkue puetaan sinisiin Aaltonaut-huppareihin.

Nyt käyntiin polkaistun sivuainekokonaisuuden ensimmäinen kurssi alkaa tammikuussa. Product analysis -kurssin aluksi opiskelijat purkavat osiin yrityskumppanin laitteen. Siitä alkaa laitteen uusi matka tuoteideasta kaupan hyllylle.  

Elina Kähkönen toivoo, että saisi myös uusilta opiskelijoilta kuulla viime vuoden insinööriopiskelijan kaltaisia oivalluksia: "Tuotekehityksen lähtökohtana on käyttäjätarve, ei se mitä me osataan tai halutaan tehdä."

Teksti: Marjukka Puolakka

Kuvat: Aalto-yliopisto, Aino Huovio